Nicolas-Bernard Lépicié

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Nicolas-Bernard Lépicién maalaus Le Lever de Fanchon

Nicolas-Bernard Lépicié (16. kesäkuuta 1735 Pariisi15. syyskuuta 1784) oli ranskalainen taidemaalari.

Lépicié oli kahden kaivertajan, Renée-Elisabeth Marlién (1714–1773) ja François-Bernard Lépicién (1698–1755) poika. Hän opiskeli kaivertamista isänsä ohjauksessa ennen kuin aloitti taidemaalauksen opintonsa noin 1751 Carle van Loon ohjauksessa. Hän sai vuonna 1759 toisen palkinnon Prix de Rome mutta jäi Ranskaan. Vuonna 1764 hän suoritti hyväksytysti Académie Royalen maalauksella La Descente de Guillaume le conquérant en Angleterre. Sitten hän maalasi teokset Le Baptême du Christ (1765), Le Christ et les petits enfants (1767) ja La Conversion de Saül (1767). Vuonna 1769 hänet valittiin kuninkaan maalausakatemiaan maalauksellaan Achille et le Centaure. Hänestä tuli apulaisprofessori 1770 ja professori 1779. Hänen oppilaitaan olivat Jean-Baptiste Regnault, Carle Vernet, Henri-Pierre Danloux, Jean-Joseph Taillasson, Jean-Frédéric Schall ja Nicolas-Antoine Taunay.

Lépiciétä on taiteilijana usein verrattu Chardiniin ja Greuzeen, ja hän nousi maineeseen erityisesti 1700-luvulla. Vuodesta 1760 lähtien hän maalasi historiallisia aiheita, ja sitten flaamilaiseen tyyliin joka muisttaa Teniers vanhempaa ja ter Borchia. Elämänsä viime vuosina hän uskonnollisen kriisin seurauksena vetäytyi usein maaseudulle, missä hän maalasi maalaismaisemia. Uskonnolisen kriisin seurauksena hän päätyi muutamaan ja poistamaan eräitä teoksiaan, jotka olivat hänen uuden uskonnollisen vakaumuksensa vastaisia.

  • Adonis changé en anémone
  • Allégorie de la Paix, 1772
  • Antoine Charles Horace eli Carle Vernet (1758–1838), maalari ja maalari Joseph Vernet'n poika
  • Cour de ferme, 1784
  • Valkoinen myssy
  • La Descente de Guillaume le conquérant en Angleterre, 1764
  • La Gouvernante
  • La Halle
  • La Piété de Fabius Dorsus, 1781, Chartres, taidemuseo.
  • La Pourvoyeuse
  • La Ratisseuse
  • Le Baptême du Christ, 1765
  • Kristus ja lapset, 1767
  • Le Courage de Porcia, femme de Junius Brutus
  • Le Départ du braconnier, Roanne
  • Nuori piirtäjä
  • Le Lever de Fanchon, 1773, Saint-Omer, Sandelin-museo
  • Pikku piirtäjä (taidemaalari Carle Vernet 14-vuotiaana), 1772
  • Les Apprêts d'un déjeuner
  • L'Intérieur d'une douane
  • Narcisse changé en fleur de ce nom, Versailles, linnan museo.
  • Marc-Antoine Quatremère ja hänen perheensä muotokuva
  • Miehen muotokuva
  • Têtes d'enfants
  • Philippe-Gaston Dreyfus, Catalogue raisonné de l'œuvre peint et dessiné de Nicolas-Bernard Lépicié, Pariisi A. Colin 1923
  • M.-C. Sahut, N. Volle, Diderot et l'art de Boucher à David, näyttelyluettelo Hôtel de la Monnaie, 5. lokakuuta 1984 – 6. tammikuuta 1985, Pariisi, Éditions de la Réunion des musées nationaux ISBN 2-7118-0283-3
  • Philippe-Gaston Dreyfus, « Une dernière volonté de Nicolas-Bernard Lépicié » Bulletin de la Société de l’histoire de l’art français, 1. osa, Nogent-le-Rotrou, Daupeley-Gouverneur, 1910